lauantai 14. helmikuuta 2015

13.2.2015 Cha Correana

Perjantai ja kolmastoista päivä. Gross up'in  nokka suunnattiin kohti Cha Correanaa.
Reitti alkoi vanhan teetehtaan pihalta. Kuljimme halki teeviljelmien kohti ylöspäin kohoavaa kukkulan rinnettä.
Kolmen kilometrin tarpomisen jälkeen tulimme näköalapaikalle, josta oli huikaisevat maisemat ympäristöön.
Lähdimme paluumatkalle alaspäin. Reitti päättyi teetehtaalle.
Tutustuimme tehtaaseen, jossa on esillä erilaisia teen valmistukseen tarvittavia koneita. Tehdas on ollut samalla suvulla vuodesta 1883 lähtien. 45 hehtaarin kokoinen plantaasi  tuottaa vuosittain 40 tonnia  teetä.  Teepensaiden kasvatuksessa ei käytetä lainkaan kemiallisia torjunta-aineita. Siis täysin luomuteetä.

Tulihan tästäkin päivästä 13356 askelta ja 10 kilometriä. 353 kalorin kulutus ja rasvaa paloi 20,7 grammaa.

Muutama kuvakin tuli otettua.



Teepensaita


Teeplantaasi

Lisää kuvateksti

Lisää kuvateksti

Teepensaan kukka

Teetehtaan laitteistoa

Teen pakkausta

12.2.2015 Faial da Terra

Aamun kuntosalitreenin jälkeen starttasimme menopelimme kohti saaren itäosassa sijaitsevaa Faial da Terraa.
Löysimmekin hyvin reitin alkupisteen. Tosi  kovaa nousua vuoren rinnettä kiemurtelevaa kivettyä polkua pitkin. Ohitimme Sanguinho nimisen pienen pienen kyläyhteisön. Siitä matka jatkui aina vain ylöspäin.
Oli aika hieman tankata ja istahdimme nauttimaan hedelmiä ja nestettä, kun yht'äkkiä jostakin tulla tupsahti  kaksi kanasta, ruskea ja valkea.  Ihmeteltiin, että mistä ne tulivat, kun lähimmälle talolle oli kuitenkin aika matka. Kanoille kelpasi antamamme keksinmurut, joita ne kilvan nokkivat.
Matka jatkui.
Otimme suunnan kohti Agua Retortaa. Se olikin sitten tosi kovaa nousua. Polvet melkein kurkussa siinä mentiin. Viidakkomaista tunnelmaa. Valtoimenaan kasvavien kasvien välistä piti puikkelehtia polkua ylöspäin. Ylitettiin monia puusiltoja. Ryömittiin polulle kaatuneiden puiden ali. Näimme valtavia jättiläissaniaisia.
 Lopulta laskeuduttiin vesiputoukselle. Kuunneltiin  hiljaisuudessa vesiputouksen kohinaa. Sitä tunsi itsensä tosi pieneksi ympärillä kohoavien kallioiden keskellä.
Paluumatka menikin sitten paljon joutuisammin.
Tultiin  jälleen paikalle, jossa ruokittiin kanasia.  Ja sieltähän ne mutkan takaa taas tulivat.
7,6 kilometriä oli rankka lenkki , mutta mielenkiintoinen ja olo oli mahtava.

Tästä matka jatkui Salto de Pregon putouksille ja sieltä takaisin Faial da Terraan.


18880 askelmaa rankkaa nousua ja tiukkaa laskeutumista, 14,1 kilometriä, 415 kaloria (tosiasiassa varmaankin paljon enemmän) sekä rasvaa paloi 25 grammaa.

Kuvia päivästä.



Ylöspäin 


Viidakkomaista tunnelmaa






perjantai 13. helmikuuta 2015

11.2.2015 Lomba da Fazenda

Vuokratulla menopelillä (ww gross up) ajelimme saaren pohjoisosaa halkovaa tietä pitkin Lomba da Fazendaan. Pikku kylä saaren itäosassa.  Aurinko paistoi täysin pilvettömältä taivaalta.
Reitti alkoi Nossa Senhora da Conceicao kirkolta asfalttitietä pitkin. Kohtapuolin käännyttiin pienelle kylätiellä. Muutama talo siellä täällä. Reitti laskeutui alas laaksoon. Ohi vanhan vesimyllyn ja campingalueen. Sen  ohitettuamme lähdimme nousemaan ylös vanhaa tietä pitkin.
Saavuimme näköalapaikalle, josta oli hienot maisemat ympäristöön. Tankkasimme energiaa.

Reitti lähti laskeutumaan alas Atlantin rantaan. Ohitimme paikallisen uimapaikan  ja kas kummaa matka jatkui reippaalla nousulla ylöspäin. Kuljimme peltojen halki ohi lehmälaitumien. Piakkoin saavuimme takaisin asfalttitielle ja lähtöpaikkaamme.

13261 askelta, 10 km, 332 kaloria ja 19 grammaa rasvaa, siinä päivän lukemat  ja muutama kuvakin tuli otettua.








tiistai 10. helmikuuta 2015

9.2.2015 Rocha da Relva

Maanantai päivän reitti suuntautui noin seitsemän kilometrin päähän hotellilta. Rocha da Relvan pieni kylätaajama sijaitsee alhaalla meren rannalla. Reilut kaksi kilometriä jyrkkää laskua. Alas on vain kapea polku. Kaikki tarvikkeet asukkaat kuljettavat aasilla tai tietenkin ihmisvoimalla.
Taajama koostuu pienistä talopahasista. Viljelykset on pengerretty jyrkänteen seinämille. Kylässä oli hiljaista eikä liioin ihmisiä näkynyt.
Alhaalla rantakivikolla istuen nautittiin vähän evästä ja kuunneltiin meren aaltojen pauhinaa.

Tovin kuluttua lähdimme paluumatkalle kapuamaan ylöspäin kiemurtelevaa polkua. Ottihan se taas voimille ja hiki pukkasi pintaan. Aurinkokin lämmitti oikein mukavasti.

Päästyämme ylös takaisin maantielle päätimmekin kulkea jalan takaisin kaupunkiin.

Kertyihän  tästäkin matkasta 24034 askelta ja 16 km. Kaloreita kului 723 ja rasvaa paloi 45,6 grammaa.

Muutama kuva päivästä.












maanantai 9. helmikuuta 2015

8.2.2015 Lagoa do Fogo

Taksilla hurautimme reitin alkupäähän. Ilmassa oli hienoista sateen tuntua. Hieman ripsautteli vettä. taival alkoikin hurjalla nousulla jota jatkui ja jatkui. Sydän rinnassa joutui kovalle koetukselle samoin reidet. Alku oli betonipäällysteistä tietä. Sitten sukellettin metsäisellä tielle. Mutta sama nousu jatkui. Vaatetta piti vähentää. Reitti kulki metsän keskellä. Oli sunnuntai ja reitillä oli kulkijoita aika paljon.
Nousu jatkui levadan  vesipisteelle asti. Levadan vartta kuljimme kohti vesipisteen alkupäätä. Alkupää sijaitsi laaksossa, jossa parveili satoja lokkeja, joiden kirkuna oli hieman pelottavaakin tuoden mieleen Hitchcokin filmin. Vielä vähän nousua ja saavuimme Logoa da Fogo järvelle.

Varsinainen reitti päättyi siihen, mutta me jatkoimme nousujohteisesti eteenpäin. Kiersimme järven toista reunaa. Saavutettuamme huipun reitti kääntyi alaspäin laaksoon

Yhtäkkiä seuraamme liityi kolmas jäsen. Jostakin tulla rupsahti laiha kulkukoira, joka lähti peräämme seuraten meitä uskollisesti.

Vihdoin saavutimme varsinaisen reitin alkupisteen ja lähdimme laskeutumaan alas jyrkkää betonitietä. Vettäkin alkoi taas tiputella. Juuri kun pääsimme maantielle Veli-Pekka kuuli bussin äänen ja mutkan takaa tulikin bussi. Ei muuta kuin käsi pystyyn ja pääsimme bussilla Ponta del  Gadaan.  Uskomaton tuuri kertakaikkiaan.

Päivän lukemat 23110 askelta, 17,3 km ,642 kaloria ja 39,6 gr rasvaa. Muutama kuvakin tuli räpsittyä.









7.2.2015 Sete Cidades

Kävelimme aamusella  hotellilta kaupungin keskustaan, josta otimme taksikyydin päästäksemme reitin alkupäähän.
Reitti alkoi asfalttitietä  muuttuen melko pian hiekkaiseksi metsätieksi. Kuljimme halki tiheän metsikön. Tie oli koko matkan nousujohteista. Ilma ylhäällä oli melko viileää,sormia paleli ja tuuli oli navakka. Reitti nousi tulivuoren kraaterin reunoille ja matka jatkui kraaterin reunoja mukaellen. Ylhäältä korkeuksista oli mahtavat näkymät joka suuntaan. Kaukana alhaalla siinsi Atlantti jonka pintaan aurinko loi kultaisia säteitään. Toisella puolen kraateria siinsi Lagoa Azul ja hieman pienempi Lagoa Verde, kummatkin kraatereihin muodostuneita järviä.
Tällä on nyt talviaika. Vihreätä on mutta ei sitä kukkaloistoa, josta Azorit tunnetaan. Muutamia kukkivia hortensioita näkyy siellä täällä.
Saavutamme risteyskohdan, josta lähtee polku Sete Cidadaksen kylään. Me jatkamme kohti Vista do Rei -nimistä paikkaa.
Taival on nousujohteista ja sydän rinnassa puhkuu. Jaksaa jaksaa. Maisemat ovat upeat. Saavumme vihdoin määränpäähän. Paikassa on aikoinaan ollut toimiva iso hotelli, josta on nykyään enää rauniot jäljellä.
Soitetaan taksi hakemaan. Appelsiinit ja dominokeksit maistuvat makoisilta. Päivän urakka on saavutettu.
Päivän saldo 25055 askelta 18,7 km 742 kaloria 45,3 gr rasvaa.

Päivän kuvia.














sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Vaellusta Azoreilla 2015





 Reilun seitsemän tunnin lentokoneessa istumisen ja yhden välilaskun sekä koneenvaihdon jälkeen laskeuduimme Azorien Sao Miguel saarelle.   Sao Miguel on suurin Azorien yhdeksästä saaresta. Azorit kuuluu Portugalille. Saarilla on oma itsehallinto kuten meillä Ahvenanmaalla.

Majoittauduimme hotelliin ja lähdimme katsastamaan kaupunkia hyvän ruokapaikan toiveissa. Olimme täällä 2013 lokakuussa ja muistelimme erästä kalaravintolaa, joka on rantakadun varrella. Suuntasimme sinne ja söimme päivän kalalounaan. Hyvältä maistui. Harmittelin jälkeenpäin etten ottanut annoksesta kuvaa. Korjataan asia ensi kerralla.

Kävimme paikallisessa turisti infossa  ja saimme sieltä kasan karttoja saaren vaellusreiteistä. Useiden reittien alkupäät ovat saavutettavissa vain  autolla, joten tiedustelimme takseilta hintoja kyydityksestä ja takaisin noudosta.

Huomenna jos luoja suo lähdemme Sete Cidades -reitille. Reitti kiertää Lagoa Azul-järven ja Caldeira do Alferesin (kraateri). Siitä sitten huomenna enemmän.

Sää on tänään ollut aurinkoinen, mutta hivenen tuulinen.






Hotelli S Miguel Park HOtel

Kaunis kirkon rautaristikko 
Koordinaattien tarkistus