Söderköpingistä starttasimme keskiviikkoaamuna kohti Nyköpingiä. Ilma oli aamulla melkoisen tuuleton ja taivas pilvetön.
Ylitimme Göta-kanaalin, jonka ohitettuamme kuljimme asfalttien reunaa halki maaseutumaiseman. Ympärillä peltoja, joissa ei juurikaan mitään vielä oraalla.
Itämerestä pistävän lahden ylitimme lossilla. Tuuli oli yltynyt aamusta ja navakkaa vastatulta päin poljimme Nyköpingiin. Majoittauduimme Scandic Stora hotelliin.
Tänä aamuna lähdimme aikaisin aamulla pyöräilemään Södertäljen kuntaan. Jo aamulla ilma oli mukavan lämpöinen. Pienivastatuuli ei ajoa haitannut. Reippaasti nousi jalka ja matka taittui. Maisemallisesti ei mitenkään erikoista. Peltoja ja metsiä. Mäkiä ylös ja alas.
Södertälje muodostuu 17 kaupunginosasta, joista neljää hallitsee paikalliset rikolliset ja alueilla tapahtuu avoimia välienselvittelyjä ja huumekauppaa sekä kiristyksiä ja poliisi on voimaton.(wikipedia)
Meidän reitti ei kulje noiden yllämainittujen kaupunginosien kautta.
Majoittauduimme hotelli Quality Parkiin. Kävimme syömässä maittavan lounaan paikallisessa ravintolassa.
Huomenaamulla lähdemme sitten tämän turneen viimeiselle osuudelle kohti Tukholmaa ja Viking Line terminaalia.
Takana on ikimuistettava 4300 kilometrin taival Espanjan Fuengirolasta kohti pohjoista.
Monta kaupunkia ja hotellia on tullut nähdyksi. On ollut vesi- ja lumisadetta ja rakeitakin. Mutta enimmäkseen kuitenkin aurinko on paistellut. Sormia on on paleltanut ja kova viima on korvissa suhissut.
Kaikenlaista on näihin poljettuihin kilometreihin mahtunut. Sopu on kuitenkin säilynyt ja reidetkin vahvistuneet, luulisin niin.
torstai 25. huhtikuuta 2019
tiistai 23. huhtikuuta 2019
22.-23.4.2019 Västervik, Söderköping
Västervikiin ajelimme eilen auringonpaisteisessa maanantaipäivässä. Suuren osan matkaa jouduimme pyöräilemään vilkkaan E 22 tien reunaa. Onneksi reunakaista oli suht’ leveä. 88 kilometriä meni verrattain nopeasti, koska emme pitäneet juurikaan pausseja. Muutama pakollinen pissitauko.
Majoittauduimme Västervikin kaupunginhotelliin. Illallisen, joka oli aika mauton, söimme Björn Ulvaeusin (Abba) omistaman rakennuksen, Slottsholmenin, ravintolassa.
Västervikistä lähdimme auringonpaisteisessa ja tuulettomassa tiistaiaamussa ajelemaan kohti Söderköpingiä.
Huimia nousuja ja laskuja. Onneksi liikenne oli hiljainen. Linnut pitivät omaa konserttiaan. Aurinko lämmitti mukavasti.
Osan matkaa ajelimme E 22 tien reunaa, jossa oli hyvin pieni reunakaista. Ei ollut mukavaa, kun autot hurahtivat kovaa vaihtia ohitsemme.
Puolivälissä matkaa pysähdyimme kahville ja söimme maukkaat voileivät. Teimme uuden matkasuunitelman, jotta välttyisimme ajamasta E22 tietå.
Valitsemamme tie olikin hiekkatie ja melkoisia mäkiä ja spiraalimutkia kymmenisen kilometriä. Loppumatkasta tie muuttui asfalttitieksi.
Reilut sata kilometriä tämän päivän taival.
Söderköpingissä majoittauduimme Söderköping -joen varrella sijaitsevaan Hotelli Laurentiaan.
Kävimme katsastamassa kaupungin halki virtaavan Göta -kanaalin, joka yhdistää Itämeten ja Pohjanmeren.
Majoittauduimme Västervikin kaupunginhotelliin. Illallisen, joka oli aika mauton, söimme Björn Ulvaeusin (Abba) omistaman rakennuksen, Slottsholmenin, ravintolassa.
Västervikistä lähdimme auringonpaisteisessa ja tuulettomassa tiistaiaamussa ajelemaan kohti Söderköpingiä.
Huimia nousuja ja laskuja. Onneksi liikenne oli hiljainen. Linnut pitivät omaa konserttiaan. Aurinko lämmitti mukavasti.
Osan matkaa ajelimme E 22 tien reunaa, jossa oli hyvin pieni reunakaista. Ei ollut mukavaa, kun autot hurahtivat kovaa vaihtia ohitsemme.
Puolivälissä matkaa pysähdyimme kahville ja söimme maukkaat voileivät. Teimme uuden matkasuunitelman, jotta välttyisimme ajamasta E22 tietå.
Valitsemamme tie olikin hiekkatie ja melkoisia mäkiä ja spiraalimutkia kymmenisen kilometriä. Loppumatkasta tie muuttui asfalttitieksi.
Reilut sata kilometriä tämän päivän taival.
Söderköpingissä majoittauduimme Söderköping -joen varrella sijaitsevaan Hotelli Laurentiaan.
Kävimme katsastamassa kaupungin halki virtaavan Göta -kanaalin, joka yhdistää Itämeten ja Pohjanmeren.
sunnuntai 21. huhtikuuta 2019
21.4.2019 Påskallavik
Jos oli eilinen illallinen herkullinen, niin oli myös aamiainen sen mukainen. Kaikkea mahdollista lohesta alkaen. Hyvä oli niillä eväillä lähteä matkaan, kohti seuraavaa etappia.
Matka jatkui samaa hiljaista tietä, jota eilen ajelimme. Aurinko paistoi ja tuulikin oli vaimea ja lämpimän tuntuinen.
Tie kulki mäntyisen metsän läpi. Keltaiset sitruunaperhoset ja neitoperhoset kirmasivat ympärillämme, kuin toivottaen hyvää matkaa.
Tien varrella valtavan kokoisia vanhoja tammipuita, joissa ei vielä lainkaan turvonneita silmuja.
Pataholmassa kuljimme aivan meren rantaa. Talojen pihoilla Ruotsin liput liehuivat uljaasti itätuulessa lepattaen.
Valtavat hanhilaumat raakkuivat rannan tuntumassa.
Metsän laidassa sarvipäinen kauris, kaksine vasoineen, ruokaili kaikessa rauhassa. Valmiina loikkimaan tiehensä vaaran uhatessa.
Viime tingassa ehdin väistää puolimetrisen kyyn päälle ajamasta. Kyy loikoili lämpimällä asfaltilla. Siitä kuitenkin sitten nopeasti luikerteli tien varren suojaan.
Timmermabbenissa pysähdyimme ja söimme hirveän rasvaisen salamipizzan cociksen kera.
Loppumatkasta jouduimme ajamaan nelisen kilometriä E 22 tien kapeata laitaa. Autot hurahtivat kovaa nopeutta ohitsemme.
Påskallavikiin Lyckans Guesthausiin matkasimme kauniissa pääsiäissäässä 95 kilometriä. Vastapäisessä Gästgiferissä söimme tyypillisen ruotsalaisen pääsiäis illallisen. Alkuun erilaisia sillejä, uusien perunoiden kera. Pääruokana lammasta kolmeen tapaan, paistia, filettä ja makkaraa.
Kyllä nyt kelpaa mennä nukkumaan odottaman huomista päivää.
Matka jatkui samaa hiljaista tietä, jota eilen ajelimme. Aurinko paistoi ja tuulikin oli vaimea ja lämpimän tuntuinen.
Tie kulki mäntyisen metsän läpi. Keltaiset sitruunaperhoset ja neitoperhoset kirmasivat ympärillämme, kuin toivottaen hyvää matkaa.
Tien varrella valtavan kokoisia vanhoja tammipuita, joissa ei vielä lainkaan turvonneita silmuja.
Pataholmassa kuljimme aivan meren rantaa. Talojen pihoilla Ruotsin liput liehuivat uljaasti itätuulessa lepattaen.
Valtavat hanhilaumat raakkuivat rannan tuntumassa.
Metsän laidassa sarvipäinen kauris, kaksine vasoineen, ruokaili kaikessa rauhassa. Valmiina loikkimaan tiehensä vaaran uhatessa.
Viime tingassa ehdin väistää puolimetrisen kyyn päälle ajamasta. Kyy loikoili lämpimällä asfaltilla. Siitä kuitenkin sitten nopeasti luikerteli tien varren suojaan.
Timmermabbenissa pysähdyimme ja söimme hirveän rasvaisen salamipizzan cociksen kera.
Loppumatkasta jouduimme ajamaan nelisen kilometriä E 22 tien kapeata laitaa. Autot hurahtivat kovaa nopeutta ohitsemme.
Påskallavikiin Lyckans Guesthausiin matkasimme kauniissa pääsiäissäässä 95 kilometriä. Vastapäisessä Gästgiferissä söimme tyypillisen ruotsalaisen pääsiäis illallisen. Alkuun erilaisia sillejä, uusien perunoiden kera. Pääruokana lammasta kolmeen tapaan, paistia, filettä ja makkaraa.
Kyllä nyt kelpaa mennä nukkumaan odottaman huomista päivää.
lauantai 20. huhtikuuta 2019
20.4.2019 Söderåkra
Lankalauantai alkoi maittavalla aamiaisella Villa Vestan kauniissa aamiaishuoneessa. Emäntä ja isäntä olivat kattaneet pöytään jos jonkilaista herkkua. Oli lohta, sillejä, munakasta, pekonia, salaatteja, hedelmiä, leipiä, munkkeja, keksiä ja karamellejä sejä paljon muuta hyvää. Ruotsalaiseen pääsiäiseen kuuluvat makeiset yhtä tiiviisti kuin meillä mämmi.
Aamun eväillä oli hyvä lähteä ajelemaan kauniissa aurinkoisessa säässä kohti Stufvenäs Gästgiferiä.
Alkuun poljimme pienen matkan Ronneby joen reunaa. Kauniita vanhoja huviloita joen rannoilla.
Ilma oli tuuleton ja jo aamulla melko lämmin. Pääsiäisen ajaksi sääennusteet lupailevat aurinkoisia päiviä.
Matkasimme E 22 tien reunassa kulkevaa pyörätietä. Isolla tiellä melko vilkas liikenne. Autot suhahtelevat ohitsemme kovaa vauhtia.
Onneksi tiemme kulki pienemmälle asfalttitielle, jolla vain harvakseltaan meni autoja.
Tien varrella valkovuokot ovat täydessä loistossaan. Keltaiset ”vuokot” levittäytyvät laajalle maastoon.
Linnut visertävät moniäänisesti. Ilma on tuuleton. Voiko enempää toivoa, kaikki on täydellistä.
Ilma kämpeni aamusta, joten vaatteita piti vähentämän.
Karslkronan ohitettuamme pyöräilimme melko ”suomalaisessa” metsämaisemassa.
Itämeri välkkyi taustalla. Kilometrit taittuivat nopeasti.
Gästgiferiin saavuimme 85 kilometrin ajelun päätteeksi. Vastaanotto hotellissa oli ystävällinen. Pyörät saimme turvaan konferenssihuoneeseen.
Ravintolassa nautimme herkullisen lammas illallisen pääsiäisen kunniaksi.
Aamun eväillä oli hyvä lähteä ajelemaan kauniissa aurinkoisessa säässä kohti Stufvenäs Gästgiferiä.
Alkuun poljimme pienen matkan Ronneby joen reunaa. Kauniita vanhoja huviloita joen rannoilla.
Ilma oli tuuleton ja jo aamulla melko lämmin. Pääsiäisen ajaksi sääennusteet lupailevat aurinkoisia päiviä.
Matkasimme E 22 tien reunassa kulkevaa pyörätietä. Isolla tiellä melko vilkas liikenne. Autot suhahtelevat ohitsemme kovaa vauhtia.
Onneksi tiemme kulki pienemmälle asfalttitielle, jolla vain harvakseltaan meni autoja.
Tien varrella valkovuokot ovat täydessä loistossaan. Keltaiset ”vuokot” levittäytyvät laajalle maastoon.
Linnut visertävät moniäänisesti. Ilma on tuuleton. Voiko enempää toivoa, kaikki on täydellistä.
Ilma kämpeni aamusta, joten vaatteita piti vähentämän.
Karslkronan ohitettuamme pyöräilimme melko ”suomalaisessa” metsämaisemassa.
Itämeri välkkyi taustalla. Kilometrit taittuivat nopeasti.
Gästgiferiin saavuimme 85 kilometrin ajelun päätteeksi. Vastaanotto hotellissa oli ystävällinen. Pyörät saimme turvaan konferenssihuoneeseen.
Ravintolassa nautimme herkullisen lammas illallisen pääsiäisen kunniaksi.
perjantai 19. huhtikuuta 2019
19.4.2019 Ronneby
Pitkäperjantain aamuna Stadshotellin huoneemme ikkunasta paistoi lämmittävä aurinko. Taivas oli pilvetön. Itämeren pinta aivan tyyni. Pihan puut ja pensaat liikkumattomia. Olisiko tänään vihdoinkin tuuli tyyntynyt.
Hotellilta lähdimme ajelemaan hiljaisen kaupungin läpi kohti Ronnebyta. Ulos kaupungista päästyämme ajelimme pyörätietä pitkin. Tien varren metsikössä valko- ja keltavuokot kukkivat muodostaen keltavalkoisia mattoja. Puissa ei vielä kuin pienen pienet silmut. Pellolla oraat vasta muutaman sentin mittaiset.
Perunapellolla perunanvarret puhkaisseet itsensä läpi mullan. Muutaman sentin mittaiset alut törröttivät pystyssä.
Ruotsalaista varhaisperunaa saadaan odottaa vielä tovin.
Kuljimme aivan meren rannikolla. Veneilijät kunnostelivat veneitään. Muutama uskalikko jo uima-asussa pihalla.
Talojen pihoilla ihmiset rapsuttelivat pihojaan kesäkuntoon. Pioninvarret jo reippaassa kasvussa.
Mieleni minunkin tekevi jo käteni multaan laittaa.
Ilma oli lämmin ja melko tuuleton. Vaatteita piti meidänkin puolimatkassa vähentää.
Pitkäperjain nautinnollinen ajomatka päättyi saavuttuamme Ronnebyn hotelli Villa Vestaan. Läheisessä ravintolassa söimme maukkaan aterian ajon päätteeksi.
Hotellilta lähdimme ajelemaan hiljaisen kaupungin läpi kohti Ronnebyta. Ulos kaupungista päästyämme ajelimme pyörätietä pitkin. Tien varren metsikössä valko- ja keltavuokot kukkivat muodostaen keltavalkoisia mattoja. Puissa ei vielä kuin pienen pienet silmut. Pellolla oraat vasta muutaman sentin mittaiset.
Perunapellolla perunanvarret puhkaisseet itsensä läpi mullan. Muutaman sentin mittaiset alut törröttivät pystyssä.
Ruotsalaista varhaisperunaa saadaan odottaa vielä tovin.
Kuljimme aivan meren rannikolla. Veneilijät kunnostelivat veneitään. Muutama uskalikko jo uima-asussa pihalla.
Talojen pihoilla ihmiset rapsuttelivat pihojaan kesäkuntoon. Pioninvarret jo reippaassa kasvussa.
Mieleni minunkin tekevi jo käteni multaan laittaa.
Ilma oli lämmin ja melko tuuleton. Vaatteita piti meidänkin puolimatkassa vähentää.
Pitkäperjain nautinnollinen ajomatka päättyi saavuttuamme Ronnebyn hotelli Villa Vestaan. Läheisessä ravintolassa söimme maukkaan aterian ajon päätteeksi.
torstai 18. huhtikuuta 2019
18.4.2019 Sölvesborg
Svea hotellin hyvän aamiaisen jälkeen suuntasimme pyörät Sölvesborgiin. Eikäpä ollut yllätys, kun reipas itäinen vastatuuli tervehti raikkaassa torstaiaamussa.
Pyörätie kulki ysitien reunamilla. Nousimme 100 metriin, josta oli upeat maisemat laajalle ympäristöön. Laskeuduimme alas huimaa vauhtia pieneen Kivikin rantakaupunkiin. Lokit pitivät omaa kovaa konserttiian rannan kivillä.
Matka jatkui eteenpäin. Åhusin kaupungissa pysähdyimme kalasavustamon ravintolaan. Söimme maukkaan keltaisen lohi-turska kalakeiton. Maistui todella hyvältä tumman leivän kera.
Loppumatka menikin joutuisasti ja Sölvesborgin Stadshotelliin tulimme iltapäivällä 88 aurinkoista kilometriä ajeltuamme.
Pyörätie kulki ysitien reunamilla. Nousimme 100 metriin, josta oli upeat maisemat laajalle ympäristöön. Laskeuduimme alas huimaa vauhtia pieneen Kivikin rantakaupunkiin. Lokit pitivät omaa kovaa konserttiian rannan kivillä.
Matka jatkui eteenpäin. Åhusin kaupungissa pysähdyimme kalasavustamon ravintolaan. Söimme maukkaan keltaisen lohi-turska kalakeiton. Maistui todella hyvältä tumman leivän kera.
Loppumatka menikin joutuisasti ja Sölvesborgin Stadshotelliin tulimme iltapäivällä 88 aurinkoista kilometriä ajeltuamme.
17.4.2019 Simrisham
Nils Holgersson rantautui tiistaiaamuna aikataulun mukaisesti kello 7.15 Trelleborgiin.
Laivasta ulos ajelimme rekka- ja autojonossa, läpi satama-alueen.
Trelleborgin kaupunki oli vielä melko hiljainen. Suuntasimme pyörät kohti itäistä vastatuulta.
Aurinko paistoi. Ilma oli viileä. Onneksi sääennusteet lupaavat aurinkoisia päiviä ja hieman lämpenevää.
Pyöräilimme Itämeren rantamaisemissa. Ohitimme ruotsalaisesta poliisisarja Beckistä tunnetun Ystadin.
Ilma oli tuulinen, mutta aurinkoinen.
Simrishamissa majoittauduimme aivan Itämeren rannalla sijaitsevaan Svea hotelliin 92 kilometrin ajelun päätteeksi. Hotellin ravintolassa söimme hyvän illallisen, jonka jälkeen uni tuli nopeaan.
Laivasta ulos ajelimme rekka- ja autojonossa, läpi satama-alueen.
Trelleborgin kaupunki oli vielä melko hiljainen. Suuntasimme pyörät kohti itäistä vastatuulta.
Aurinko paistoi. Ilma oli viileä. Onneksi sääennusteet lupaavat aurinkoisia päiviä ja hieman lämpenevää.
Pyöräilimme Itämeren rantamaisemissa. Ohitimme ruotsalaisesta poliisisarja Beckistä tunnetun Ystadin.
Ilma oli tuulinen, mutta aurinkoinen.
Simrishamissa majoittauduimme aivan Itämeren rannalla sijaitsevaan Svea hotelliin 92 kilometrin ajelun päätteeksi. Hotellin ravintolassa söimme hyvän illallisen, jonka jälkeen uni tuli nopeaan.
14.4.-16.4.2019 Osterholz-Schambeck,Schnelsen,Travemunde
Clobbenburgista jatkoimme matkaa kohti historiallista hansakaupunki Bremeniä. Matkalla ylitimme lautalla Weser-joen, jolla on pituutta 452 kilometriä. Hotelli Tivoli sijaitsi noin kymmenen kilometriä Bremenistä olevassa Osterholz-Scharmbeckissä.
Maanantai päivän kohteena oli Hampurin kupeessa sijaitseva Schnelsen- niminen Hampurin pohjoisalue. 1165 kilometriä pitkän Elbe -joen yli matkasimme lautalla. Päivä oli aurinkoinen, mutta viileä. Select hotel Hamburg Nordiin poljimme 107 kilometriä.
Schnelsenistä jatkoimme tiistaiaamuna matkaa kohti Travemundea. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Vastatuuli oli melkoinen. Läpi kauniin maaseudun 83 kilometrin matka meni joutuisasti.
TT-Linen Nils Holgersson laivan kyydissä nukuimme yön yli Ruotsin puolelle Trelleborgiin.
Maanantai päivän kohteena oli Hampurin kupeessa sijaitseva Schnelsen- niminen Hampurin pohjoisalue. 1165 kilometriä pitkän Elbe -joen yli matkasimme lautalla. Päivä oli aurinkoinen, mutta viileä. Select hotel Hamburg Nordiin poljimme 107 kilometriä.
Schnelsenistä jatkoimme tiistaiaamuna matkaa kohti Travemundea. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Vastatuuli oli melkoinen. Läpi kauniin maaseudun 83 kilometrin matka meni joutuisasti.
TT-Linen Nils Holgersson laivan kyydissä nukuimme yön yli Ruotsin puolelle Trelleborgiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)