Antsotegi - hotellin vinokattoisessa kattohuoneistossa heräsimme läheisen maatalon kukon ilmoittaessa kovaäänisesti aamun valkenemisesta. Reippaasti ylös ja normaalit aamutoimet sekä rinkan pakkaus.
Kokki, vasta heränneenä silmät ristissä laitteli aamiaispöytää kuntoon. Tarjolla oli Patonkia, paahtoleipää, kinkkua, juustoa sekä sen Seitsemää sorttia makeita leivonnaisia.
Aamiaisen nautittuamme lähdimme tämän päivän vaellukselle kohti Gernika Lumoa.
Kilometrin verran jouduimme kulkemaan vilkasliikenteisen maantien reunaa. Isot rekat onneksi hiljensivät vauhtia ohittaessaan meidät.
Ensimmäisen kylän, Markina Zemeinin ohitimme reippaasti taivaltaen. Koska emme heti havainneet mistä reittimme jatkuisi, jouduimme sitä kysymään vastaantulijoilta. Ja heti toisella tärppäsi. Ystävällinen herrasmies opasti meitä ja lähti näyttämään mistä yhyttäisimme reitin.
Lähdimme kulkemaan Artibal -jokea seuraten mäntymetsikön laitaa. Voisiko aamu olla kauniimpi. Ilmassa tuoksui polun varrella kasvavien kukkien aromaattinen tuoksu. Joki solisi ja ilman täytti lintujen helisevä laulu.
Saavuimme ensimmäiseen pieneen Bolivar -nimiseen kylään, jossa otimme passeihimme leimat, joita täytyy kerätä pari päivässä.
Kylässä on myös Simon Bolivar museo. Simon Bolivar oli Espanjasta lähtöisin oleva venezuelalainen vallankumoustaistelija.
Sieltä reitti lähti reippaaseen nousuun halki hakkuualueen. Ohitimme eukalyptus puu alueen. Puiden imelähkö tuoksu täytti ilman.
Taivaalle oli kertynyt tummia pilviä. Pikuhiljalleen alkoi sataa ripauttaa. Sateen voimistuessa kaivoimme rinkoista sadetakit päällemme. Muutaman kerran ukkonen jyrähti yllämme. Reittimme nousi syvemmälle metsän uumeniin.
Saavutimme huipun ja alkoi laskeutuminen rappusia pitkin alas laaksoon. Toistasataa porrasta otti polviin.
Muntibar -nimisessä kylässä nautimme kahvit perunapiirakan kera. Tällävälin oli sadekin lakannut ja aurinko pilkisti taivaalta.
Kohtasimme jälleen barcelonialaiset caminot ja ohitimme heidät iloisesti tervehtien.
Loppumatkasta kuljimme osittain tietä pitkin Gernika Lumoon, jonne saavuimme vajaan kahdeksan tunnin taivalluksen jälkeen hivenen uupuneina.
Hotelli Gernika löytyikin vaivatta ja pääsimme virkistävään suihkuun pesemään päivän pölyt ja huoltamaan tamineitamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti