Tämän kevään vaellusreittimme, Camino del Norte, kulkee aivan Pohjois-Espanjassa lähellä Atlantin rannikkoa. Reittiä kuvataan maisemiltaan kauniiksi mutta myös haastavaksi suurten korkeuserojensa vuoksi. Rannikolla myös sää voi olla hyvinkin vaihteleva, varsinkin keväisin ja onkin syytä pakata rinkkaan hyvät sadevarusteet.
Aikomuksemme on kävellä pohjoista reittiä Ribadeoon asti ja sieltä junalla sadan kilometrin matkan Xuviaan, josta jatkamme vaellusta pitkin Camino Inglesiä kohti määränpäätä, Santiago de Compostelaa. Vaelluksen kokonaispituus tulee olemaan n. 850 kilometriä.
Lähtöpaikaksi valitsimme San Sebastianin, jonne lensimme Münchenin ja Madridin kautta. . San Se.bastian on 186 095 asukkaan kaupunki Biskajanlahden rannalla lähellä Ranskan rajaa. Se on Gipuzgoan maakunnan pääkaupunki, baskinkieliseltä nimeltään Donostia.
San Sebastianissa on Espanjan parhaaksi hiekkarannaksi valittu, Playa de La concha.
Vanhan kaupungin baareissa maistelimme herkullisia pintxos-tapaksia. San Sebastianissa maistelimme herkullisia pintxos-tapaksia. Toinen toistaan herkullisemman näköisiä tapaksia on tarjolla lukemattomissa pienissä ravintoloissa ja baareissa.
Teimme myös pienen reilun kymmenen kilometrin "harjoitus" kävelyn ja nousimme mm. ylös Monte Urgull vuorelle, jossa on 1530 rakennettu Castillo de Santa cruz de la Mota -niminen linnoitus. Kukkulan laelta oli upeat maisemat kauas ympäristöön. Ilma oli lämmin ja aurinko helli kulkijoita.
San Sebastian-Zarautz 22,5 km
Nautittuamme hotelli Husa Euroopan runsaan aamupalan, jossa oli tarjolla erilaisia maukkaita makkaroita ja kinkkuja, perunapiirakkaa, juustoja, munia, tuoreita croisantteja ym, starttasimme hyvissä ajoin ensimmäisen päivän vaellukselle kohti Zarautzia.
Reitti alkoi myötäillen La Cocha rannan reunaa. Bongasimme heti kolme edellämme kulkevaa espanjalaista caminoa. Tuttuun reippaaseen tahtiin astelimme heidän ohitseen buen caminot toivotellen.
Rannalta reitti lähti nousemaan ylös kohti Monte Igueldo kukkulaa. Ensimmäinen kymmenen kilometriä oli jatkuvaa nousua. Ylhäältä korkeuksista oli upeat näkymät. Tätä pohjoista reittiä on kuvattu maisemiltaan hienoksi. Ja olihan se upeaa, kun tyyni sininen Atlantin valtameri siinsi silmiemme edessä. Aikaiset kalastajat palaamassa saaleineen kohti rantaa. Kauempana näkyi suuria valtamerialuksia, jotka tosin näyttivät melko pieniltä näin kaukaa katsottuna.
Ohitimme suuren lehmätilan, jossa lehmä rassukat märehtivät ahtaissa pienissä pilttuissa. Näimme muutamia pienehköjä lammaslaitumia. Linnut pitivät konserttiaan ja ilman täytti keväinen sirkutus.
Reittimme kulki vuorikukuloiden laella läpi vihreiden niittyjen. Ohitimme Myös ensimmäiset pienet viinitarhat. Ilma oli lämmin ja tuuleton. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta.
Tiukkojen nousujen ja jyrkkien laskujen jälkeen saavutimme Zarautzin, jonne saavuimme reilun kuuden tunnin taivalluksen jälkeen.
Yöpymispaikkamme Pension Txiki Polit löytyi vaivattomasti ja oli ihanaa heittää rinkka selästä ja kengät jalasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti