Reitti lähti joen ylityksellä kohti mäkeä ylöspäin. Reilun tunnin taivalluksen jälkeen vaatteita vähennettiin ja olo tuntui sen jälkeen mahtavalta. Jalat pelasivat hyvin.
Viljapeltojen välissä kiemurteleva tie oli paikoin savinen. Savi takertui kengänpohjiin ja ne tuntuivat painavilta.
Lintujen konsertti oli mahtava. Yöllinen sade oli saanut ruohon ja muiden kasvien tuoksun moninkertaistumaan. Yht'äkkiä havahduimme. Kuulimmeko oikein. Kyllä. Käkihän se siellä jossain kukkui. Käen kukunnan kyllä tunnistaa muista laulajista.
Kohtapuolin saavuttiin ensimmäiseen pieneen kylään Sansoliin. Siellä piti housujen irtolahkeet riisua. Ilma oli lämmin ja tuuleton.
Matka jatkui Torres del Rion kautta Vienaan. Siellä olikin jotkut geimit menossa. Pääkatu oli niin täynnä pulisevia kovaäänisiä ja jo ehkä hieman vinotintoa nauttineita kyläläisiä, että oli vaikea päästä eteenpäin. Kylän loppupäässä olevassa kahvilassa juotiin kahvit ja syötiin vähän evästä.
Reitti kulki eteenpäin läpi luonnonsuojelualueen.
Pikkuhiljaa saavuttiin Logronoon. Isoon kaupunkiin. Täälläkin oli karnevaalitunnelmaa. Kadut täynnä ihmisiä ja vinotintoa virtasi pitkin katua.
Hotelli Murrieta löytyi vaivatta reitin varrelta.
Taival oli tänään hikinen ja suihku tuntui mahtavalta.
Niinkuin monesti ennenkin ollaan todettu niin ruokaa ei tahdo mistään saada ennen kello kahdeksaa. Ei täälläkään. Söimme muutamia pinchoksia eli pieniä voileipiä erilaisilla päällyksillä. Maistuvat hyviltä.
Tämän päivän reitti meni hyvin eikä ilmankaan olisi tarvinnut olla yhtään aurinkoisempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti