Aurinko helloitti täysin siniseltä taivaalta. Tuuli oli kohtalaisen navakkaa.
Taival kulki Navarran yliopistoalueen kauniin ja hyvin hoidetun puistoalueen halki.
Muutamia caminoita joita olemme aikaisemminkin nähneet ohitettiin ja tutut "buen caminot" toivotettiin puolin ja toisin.
Loivaa tasaista nousua, joka tuntuu kropassa. Hiki pukkaa ja pieni vaatteiden vähennys on tehtävä.
Matka jatkuu läpi valtavien viljelyspeltojen. Oletamme niiden olevan vehnäpeltoja, jotka ovat jo hyvässä kasvussa. Rypsipellot tai lienevätkö rapsipeltoja ovat aloittamassa kukintaansa ja niiden keltainen väri hehku kauniisti auringossa. Tuulimyllyt näkyvät jossain kaukaisuudessa.
Ohitamme belgialaisen caminon viimeisen taipaleen muistomerkin.
Hiekkatie kulkee kiemurrellen peltojen lomassa. Pikkuhiljaa tie muuttuu kivisemmäksi ja jyrkemmäksi. Saavumme kukkulan laelle. Paikan nimi on Alto del Perdon.
Sieltä polku laskeutuu tosi kivistä tietä alas ja matka tuntuu ikuisuudelta.
Rio Arga ylitetään jälleen kerran. Uturga, Muruzapal ja Obanas -nimisten pienten kylien kautta saavumme Puente de la Reinaan.
Hotelli Rural el Creco on siisti pieni hotelli. Huone viihtyisä ja kauniisti sisustettu. Mikäpä täällä on itseänsä hoidella kohti uusia taipaleita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti