Guijuelo jäi taaksemme kun raikkaassa aamutuulessa astelimme pitkin N630 -tietä. Ohitimme tien varrella olevia useita sianjalostustehtaita. Näissä tehtaissa se sikaparka sitten jalostetaan jos jonkinlaisiksi tuotteiksi.
Jokaikisessä baarissa, niissä pienemmissäkin, on ilmakuivattu possukinkku tiskillä. Siitä sitten leikataan veitsellä siivuja syötäväksi. Itse en tuosta herkusta piittaa. Se on sellaista sitkeää ja purukumimaista ja sialle maistuvaa.
N630 on onneksi hyvin rauhallinen ja auto silloin tällöin hurahtaa ohitsemme. Pääosa liikenteestä kulkee läheisellä moottoritiellä.
Tienvarsipelloilla ei kasva mitään, ovat ilmeisesti laidunmaita. Aurinko paistaa lämpimästi.
Tuuli on yltynyt navakaksi myötätuuleksi.
Nousemme 1050 metriin merenpinnasta. Majoittauduimme Quatro Galzadas - nimiseen hotelliin.
Matkaa päivälle kertyi 33 kilometriä.
31.3.2016
Aamu valkeni lumisena. Yöllä oli satanut lunta ja sitä tuiskutti edelleen.
Nautittuamme ravitsevan aamupalan, hilloleipää ja sokerikakkua, suuntasimme kulkumme kohti Salamancaa.
Kuljimme jo tutuksi tullutta N630 tietä pitkin. Tuuli oli navakkaa vastatuulta ja lunta tuprutti.
Matka jatkui alaspäin. Lumisade muuttui rännäksi ja loppuen lopuksi vesisateeksi. Maisemia ei paljon ehtinyt katsella kun pää alas painettuna kuljimme rivakkaa tahtia eteenpäin.
Jo kaukaa ylhäältä näimme Salamancan kaupungin häämöttävän, mutta matkaa olisi vielä.
Mitä lähemmäksi kaupunkia saavuimme sitä enemmän liikenne lisääntyi.
Tälle päivälle kertyi matkaa 21 kilometriä. Saavuimme puolilta päivin hotelli NH Salamanca Puerta de la Catedraliin, joka on aivan Salamancan katedraalin kupeessa vanhassa kaupungissa.
Kuuma suihku tuntui mukavalta hieman viileän matkan jälkeen.
Turinatuokio
 |
| Aamu |
Salamancan katedraali
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti