Kohti Hollannin rajaa

Gastätten aamiainen muistutti Espanjan hotellien melko vaatimatonta aamiaista. Toki oli munat ja makkarat sekä  valkoiset  höttösämpylät. Mutta kunniamaininta hyvästä kahvista ja hyvin keitetystä kananmunasta. Munan keltuainen oli sopivan pehmeä, eikä sellainen kova möykky, joka niin monesti on liian kauan keitetyissä munissa.

Taivas oli pilvetön ja ilmakin tuntui jo aamutuimaan lämpimältä. Tämänpäiväinen matka olisikin varsin lyhyt, vain kuutisenkymmentä kilometriä.

Päivästä luvattiin säätiedotuksen mukaan lämmintä. Lämmintähän se olikin +30. Vaikka vastatuuli oli ajoittain verrattain kova niin tuuli oli lämmin.


Matkasimme syvällä saksalaisella maaseudulla. Ohitimme suuren maatilan, jonka pelloilla mustavalkoiset lehmät märehtivät. Se tuttu tuoksu täytti ilman.

Perunat oli nostettu maasta suurella pellolla ja odottivat niiden keräämistä.p

Jonkin matkaa kuljimme Rheinin tuntumassa. Muitamia jokilaivoja lipui verkkaiseen tahtiin kumpaankin suuntaan.

Loppumatka pyöräiltiin maantien reunaa kulkevalla pyörätiellä.

Eltenin kaupunki on aivan Saksan ja Hollannin rajalla. Hotelli Wanders sijaitsee aivan pienen kaupungin keskellä vilkkaan 8-tien tuntumassa.

Suihkuun ja syömään taas kerran schnitzeliä, jotka tällä keralla olivatkin varsin maittavia.