Kymmenisen kilometriä ajettuamme olimme jo Hollannin maaperällä. Maisemat muuttuivat mielestämme paljon vehreämmäksi. Pois oli eilisen kuivat pölisevät multapellot. Täällä ruoho todella viheriö. Ei ollut kuivia sokerijuurikas - tai maissipeltoja vaan Suuria vihreitä niittyjä, joilla lehmälaumat makoilivat aamu-unisina.
Hevoslaitumia, joilla karvatupsujalkaiset upean näköiset tammat ja oriit käyskentelivät.
Pyörätiet ovat hieman paremmassa kunnossa kuin Saksan puolella.
Ensimmäistä kylää lähetyessämme pyöräilijöiden määrä lisääntyi. Lukuisat koululaiset pyöräilivät opinahjoihinsa. Pyöriä tuli oikealta ja vasemmalta. Koulun pihamaalla oli varmaan satoja pyöriä. Täällä ei koululaisia kuljeteta autolla kouluun, vaan kaikki pyöräilevät. Aivan pienet taaperot istuvat etutankoon kiinnitetyssä istuimessa, jonka Edessä on pleksi, joka estää tuulta.
Ylitimme kanaleja ja pieniä jokia. Ilma oli lämmin vaikkakin hivenen tuulinen.
Tien vietessä pienellä laitumella oli kymmeniä lampaita ja joukossa muutamia pässejä, joilla oli punaiset valjaat. Nämä punavaljaiset Pässit pökkivät lampaita minkä kerkesivät. Välillä pässien kesken tuli riitaa, kun niillä oli sama lammas mielenkiinnon kohteena. Oli se eläimellistä menoa.
Matka jatkui kohti määränpäätä Hengelon kaupunkia kohden. Pyöräilimme pientä sivutietä kun kuin tyhjästä ilmestyi iso valkoinen hanhi tielle. Hanhi kiljui kauhialla äänellä. Siinä se pyöri ja pyöri kuin etsien jotain.
Meidän matka jatkui vielä tovin, kunnes saavuimme määränpäähämme Hotelli Van der Valkiin.
Suihkussa käynnin jälkeen saimme syödäksemme maittavaa kalaa ....olisi ollut kyllä schnitzeliäkin tarjolla, mutta jätimme sen tällä kertaa väliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti