Kohti Hollantia

Tämän reissun tähän asti parhaimman aamupalan nautimme Burghotelli Haselunnessä. Monenlaisia makkaroita, juustoja, munia ja  leipää jos jonkin sorttista. Marmeladeja, hilloja, jogurttia ja rahkaa. Ja kahvikin oli erinomaista.  Täällä on ollut tarjolla joka paikassa ruisleipää ja kaikenlaisia jyväleipiä, mutta yhdessäkään paikassa ei ole amupalalla ollut mitään pullan tyyppistä nisua.

Kamppeiden pakkausten jälkeen lähdimme taipaleelle kohti Hollantia.

Reitille pääsimme  vaivattomasti google mapsin ohjatessa korviini käskyjä, seuraavasta vasemmalle sen jälkeen oikeaan jne.

Matka jatkui maaseudun rauhaan. Ohittelimme hitaammin kulkevia pyöräilijöitä. Aamusella ilma oli viileähkö joten ajohanskat olivat enemmän kuin tarpeen.

Väliin puikahdimme metsässä kulkevalle hiekkatielle. Isot tammipuut tarjoavat tehokkaan suojan auringon paisteelta. Maahan tippuneet tammenterhot rouskusivat renkaiden alla.

Vaikka aurinko paistoi niin kova vastatuuli teki menon  vilpoiseksi.

Saksan ja Hollannin rajan ylitys tapahtui ilman tullimuodollisuuksia. Eipä sitä muusta huomannut kuin tienkylteistä ja siitä, että pyörätiet muuttuivat erinomaisiksi. Hollannissa oli risteyksissä omat liikennevalot niin autoilijoille, pyöräilijöille sekä jalankulkijoille.

Pyöräilijöiden määrä lisääntyi lähestyttyämme  Deventeriä. Melkein kaikilla pyöräilijöillä oli pyörässä suuri muovinen etukori. Huomioimme myös sen, ettei kellään ollut kypärää päässään. Ehkäpä sen vuoksi meitä katsottiin kummeksuen.

Hollannissa on muuten sähköpyöräilyn myötä pyöräilyn kuolonkolarit moninkertaistuneet, joten on kumma, ettei täällä käytetä kypärää.

Deventerissä jouduimme hieman etsimään hotellia. Fletcher Hotelli Gilde sijaitsi aivan kaupugin sydämmessä. Hotelli on 1700 luvulta peräisin oleva vanha pappila.

Nautimme hyvän illallisen  ravintolassa. Illallisen jälkeen suoraan nukkumaan. 117 kilometrin ajotaival oli sen verran uuvuttava, että uni tuli nopeaan.

Takaisin  Saksaan

Nautittuamme aamiaisen Pappilassa suuntasimme kulkumme takaisin Saksan maalle. Reittimme lähti Issel-joen rantaa pitkin. Aamuvarhainen kaupunki oli hiljainen. Muutamia koiranulkoiluttajia liikkeellä.

Kohtapuolin pyöräilimme pitkin Hollannin maaseutua. Lehmätiloja, maissi- ja perunapeltoja.Kuljimme rauhallisia pikkuteitä pitkin.

Tutkittuamme eilen tämänpäivästä reittiä, huomasimme, että ajelemme läheltä  Bocholtin kaupunkia, jossa sijaitsee Rosebikes -niminen pyöräilytarvileliike, jonka nettikaupasta olemme tilanneet varusteita.  Joten päätimme poiketa myös siellä.

Liike on varsinainen pyöräilijöiden aarreaitta. Ei löydySuomesta vastaavanlaita. Mukaan tarttui kunnon pehmusteilla olevat ajohousut.

Ilma oli tänään tosi lämmin ja aurinkoinen , jopa minäkin vilukissa ajelin ajohanskoitta ja ohut ajoliivi ylläni.

Yövymme Wesel-nimisessä vajaan 70 000 asukkaan kaupungissa, joka toisessa maailmansodassa pommitettiin maan tasalle.

Täältä alkaa huomenna matka pitkin Reinin rantoja seuraillen.

Mutta nyt nukkumaan. Päivän ajomatka oli reilut 90 kilometriä ja jo nukuttakin. Gute nacht, sanoo saksalainen.