Ainahan se aurinko ei voi paistaa. Ilma oli harmaa ja vettä tihutteli. Sadevehkeet pääsivät nyt ensi kertaa koetukselle. Pelkkä vesisade ei riittänyt vaan tuuli oli kohtalaisen navakkaa vastatuulta tietenkin.
Poljimme N 124 tietä pitkin koko päivän. Liikenne tiellä oli vilkasta.
Rekkoja mennä suhahti kumpaankin suuntaan. Paljon ei ehtinyt maisemia ihailla, kun piti olla tarkkana liikenteen suhteen.
Poljimme Riojan viinialueella.
Hotelli Paradoriin päästiin kuitenkin onnellisesti perille.
20.3.2019 VITORIA-GASTEIZ
Yö oli vienyt sateen mennessään. Aamu näyttäytyi kuitenkin melko harmaana ja pilvisenä. Matkamme jatkui kohti 250.000 asukkaan Vitoriaa.
Ympärillemme levittäytyi tien molemmin puolin kauniisti keltaisena kukkivia rypsi/rapsipeltoja.
Yhä enenemässä määrin tien varrella näkyi viinin viljelysalueita, olemmahan La Riojan viinialueella.
Kuljimme läpi Haro -nimisen kaupungin. Joka on tunnettu, joka vuotisista viinifestivaleistaan. Kaupunki on myös nimettyLa Riojan alueen viini pääkaupungiksi.
Nyt emme poikenneet yhdessäkään bodegassa, vaan poljimme kaupungin läpi reipasta tahtia. Pohjoinen vastatuulikin puhalti melko navakasti.
Kauniit olivat näkymät ympäristöön kun tie nousi yhä ylemmäs.
Vitoriaan lasketeltiin monta kilometriä alaspäin neulansilmämutkien kautta. Kylmä ehti tulla ja korvissa tuuli suhisi vinhasti.
Loppumatka kaupungissa pyöräiltiin pyörätietä pitkin, kahden iso autopaanan välissä.
Hotel Palacio de Elorriagassa syötiin tähän mennessä matkan paras illallinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti