Ja sitten matkaan. Alamäkeä lasketellen yhdyimme Sevillaan menevälle A 375 tielle, jolla oli jo vilkas liikenne. Vastaamme tuli useita pyöräilyporukoita, jotka tervehtivät ja huutelivat hyvän matkan toivotuksia.
Ympärillemme levittäytyi laajat kumpuilevat pellot. Joissakin näytti jo olevan melko pitkät kauniin vihreät oraat, jotka auringonpaisteessa näyttivät entistä vihreimmiltä. Vasta kylvettyjen peltojen punaruskea multa hehkui sinitaivasta vasten.
Taivaalla liitelivät haukat, etsien haukansilmin pelloilta maukasta aamupalaa.
Ajoimme Utrera ja Dos Hermanos kylien läpi. Vastaamme tuli ja meidät ohitti yhä useammat pyöräilijät.
Ilma oli aamusta lämmennyt. Vaatteiden vähennys oli tarpeen.
Lähestyimme Sevillaa. Liikenne ja kiertoliittymät lisääntyivät. Olen ladannut puhelimeen Komoot- nimisen pyöräily apin, joka on osoittautunut oivaksi avuksi. Ilman sitä olisimme ”eksyksisä”.
Reittimme kulki Canal Sevilla Bonanzan vartta pitkin sitten sillan yli ja olimme keskustan kupeessa. Kaunis ilma ja lauantaipäivä oli saanut ihmiset liikkeelle.
Hevosvankkurit ajeluttivat turisteja kaupungin nähtävyyksiä katselemaan.
Ylitimme Guadalquivir- joen sillan ja muistelimme, kuinka kolme vuotta sitten lähdimme sillan kupeesta Via de Plata vaelluksellemme. Ilma oli silloinkin lämmin ja aurinkoinen.
Teollisuus alueella Santiponce- kylän kupeessa sijaitseva Hotelli Los Girasoles löytyi vaivatta Komootin ohjatessa ajoamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti