sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

31.3.2019 Redon

Pornicista suuntasimme viileässä sunnuntain aamusäässä kohti seuraavaa etappia. Liikenne näin aamutuimaan pyhäpäivänä oli hiljaista.

Heti hotellilta käännyimme ajeleman  pienelle kuoppaisella hiekkatielle. Onneksi sitä rynkytystä ei kestänyt kovin pitkää matkaa.

Linnut lirkuttelivat sulosointujaan polkijoiden korviin. Ilma oli melkein tuuleton.

Matkan edetessä myös liikenne vilkastui.  Ajelime läpi Saint Michel Chef Chefin uneliaan lomakaupungin, jossa pitkät isot hiekkarannat.

Lähestyimme Loire -joen laskusuun yli menevää isoa siltaa.

Liikenne sillalla oli vilkasta. Kolmikaistainen silta, jonka molemmissa reunoissa on erotettu pyörätie.

Silta on noin nelisen kilometriä pitkä ja korkeimillaan se kohoaa  70 metriin.  Loire -joki on pisin kokonan Ranskassa virtaava joki, jolla pituutta 1020 kilometriä.

Sillan toisella puolen levittäytyy laajalle suuri telakkakaupunki Saint Nazaire. Onneksemme ohitamme sen sivuitse.

Aurinko on jo noussut korkeammalle ja ilmakin lämmennyt, joten vaatteiden vähennys oli tarpeen.

Ympärillemme levittäytyy pieniä niittyjä  ja keltaisia rypsipeltoja.

Pysähdymme kahville La Chapelle des Maraisissa. Kahvilan terassilla olevassa kirjatelineessä huomaan Arto Paasilinnan  tunnetuimman Romaanin, Jäniksen vuosi. Kirja on käännetty liki 30 kielelle.

Jatkamme matkaa.

Tie kulki läpi laajan suo-alueen, jolla lukuisat  vesilinnut parveilevat. Joutsen ja harmaa haikara ovat ainoat, jonka tunnistamme.

Loppumatkan kuljemme vilkkaan maantien reunaa kohti Redonia. Yövymme Hotelli Ashterissa joka on sekin jo parhaat päivänsä nähnyt. Karmea tunkkainen haju syöksyi sieraimiimme, kun pääsimme hotelliin sisälle. Huone pieni ja pimeä, mutta parempaa ei tässä kylässä ollut tarjolla.



















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti