niin ihania rapean kuohkeita croissantteja. Mitäpä sitä muuta hyvältä aamiaiselta toivookaan.
Hyvä startti tälle päivälle.
Ei muuta kun pyörän selkään ja menoksi kohti seuraavaa etappia.
Aamu oli viileähkö. Taivas pilvetön. Aurinko paistoi, muttei vielä lämmittänyt.
Asfalttitietä eteenpäin. Vastaantulijoita autoja melko paljon. Liekö töihinmenijöitä.
Eräässä risteyksessä ohitimme amerikkalaispariskunnan, joka yöpyi yhtäaikaa kanssamme Mimizanin hotellissa. Mimizanin hotellin emäntä tiesi kertoa, että pariskunta on jo reissannut kahdeksan kuukautta pyörän päällä. Se on jo melkoista matkantekoa.
Meidän matkamme jatkui taas mäntymetsien halki kulkevaa hyvää asfalttitietä ajellen Vain kaksi autoa tuli vastaamme.
Metsän reunassa kylttejä, joissa kielletään sienien poimiminen ilman lupaa.
Tällä rannikkoalueella kulkee valtavasti pyöräilyteitä ristiin rastin. Varmaankin kesäaikaan alue on varsin suosittua lomailualuetta.
Reilut 30 kilometriä poljettuamme autiota asfalttitietä siirryimme kulkemaan pyörätielle, joka puikkelehti männikön seassa.
Kauniisti kukkivat keltaiset pensaat, joissa varsin piikikkäät varret, levittäytyivät valtoimenaan ympäristössä. Ovat jotain kaktuksen sukulaiskasveja.
Tien vierellä valtava määrä toinen toistaan isompia kauniita käpyjä. Tekisi niitä mieli ottaa matkaan, mutta painavat melkoisesti.
Västäräkit keikkuvat tiellä edessämme, Kehoitin niitä lentämään Suomeen kevättä viemään mennessään.
Muutama kilometri vielä ja saavuimme perille Hotelli L’Ecume des Joursiin.
Päivä oli jälleen aurinkoinen mukava ajelupäivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti