Ei muuta, kun äkkiä ylös ja vaatteet päälle. Rinkkojen pakkaus ja aamukahville campingin baariin. Tavanomaiset Café con lechenit, kaksi viipaletta paahtoleipää voita sekä marmeladia.
Hyvästeltyämme campingin isännän pääsimme jatkamaan matkaa.
Reitti kulki läpi kylän, kuten useimmiten, tietenkin kirkon kautta.
Pikkuhiljaa siirryimme hiekkatielle. Näimme edessämme muutamia Caminoja nousemassa ylös kukkulalle, jonne tie vei. Nousu olikin noin puolitoista kilometriä melko jyrkkää rinnettä. Pani ihan puuskuttamaan. Jalka nousi hitaasti, mutta varmasti.
Puolivälissä nousua oli erään viimeisellä caminollaan olleen matkalaisen muistomerkki. Niitä on näillä taipaleilla nähnyt jo aikamonia. Sellaisen näkeminen aina pysähdyttää ja panee miettimään elämän rajallisuutta ja omaa jaksamistamme.
Nousun jälkeen olikin sitten tasaista maastoa. Kuljimme laajojen viljapeltojen halki. Kaukana toisella puolella siinsivät lumihuippuiset vuoret ja toisella puolen lukematon määrä tuulimyllyjä.
Matka eteni samankaltaisissa maisemissa. Ylitimme Pisuerga-joen ylle rakennetun keskiaikaisen seitsemän kaaren sillan. Silta erottaa Burgosin ja Palencian maakunnat.
Palencian maakunnan ensimmäisestä kylästä ostettiin patonkia, juustoa sekä makkaraa, joita nautinnollisesti söimme puiston penkillä.
Tasankoa jatkui yhä vain. Loppumatka kuljettiinkin Castilian kanaalin vartta pitkin.
Fromistan kylään saavuttiin seitsemän tunnin vaelluksen jälkeen, ehkä hieman uupuneina, mutta tyytyväisinä. Ilma oli tänään lämmin, mutta onneksi hienoinen ihanasti vilvoittava tuuli puhalteli silloin tällöin.
Päivän kuvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti