10.4.2017 El Perel-Llanes

Casa Junco  hotellin baarissa saimme aamupalaksi juustosämpylät, kahvin ja appelsiinimehun kera.

Ne nautittuamme lähdimme aamusumuisessa ilmassa taipaleelle.

Ilma oli lämpimän tuntuinen ja täysin tuuleton. Aurinko oli sankan harmaan pilviverhon takana.

Reitti jatkui hotellilta yli N 630 tien pienemmälle kylätiellä ja siitä sitten keltaisten nuolien opastamana hiekkaiselle soratielle. Ja tietenkin heti aamusta  suht' jyrkkää ylämäkeä eteenpäin. Mäen laella pitikin jo taas heittää takit rinkkaan.

Vaikka aurinko ei paistanut niin ilma tuntui lämpimältä.

Metsäosuuden jälkeen kuljimme jonkin tovin taas pitkin N630 tietä.

Liikenne oli vielä varsin hiljaista, johtuen ehkä A8 moottoritien läheisyydestä, jolla aamuliikenne oli melko vilkasta.

Muutamien kilometrien jälkeen siirryimme kulkemaan Atlannin rannikolla sijaitsevalle  Natura-alueelle.
Saavuimme Bufones de Arenillas -nimiselle geologisesti vaikuttavalle paikalle, jonne on aikojen saatossa muodostunut onkaloita, joista kovalla merenkäynnillä voi suihkuta vettä tulivuoren purkauksen tavoin, jopa 20 metrin korkeudelle.

Tie kulki halki kivisten mäkien ja peltojen, joilla laidunsi muutamia lehmiä ja ja sarvipäisiä vuohia. Alueelle  on istutettu runsaasti eukalyptuspuita, jotka olivat vielä varsin pieniä, mutta tuttu hieman imelähkö tuoksui, tuntui sieraimissa.

Saavuimme pieneen Andrinin kylään, jossa söimme Esterin baarissa kinkun kera paistetut kananmunat. Tämän herkun huuhdoimme alas mainion oluen kera.

Sieltä sitten matka jatkuikin taas kerran nousulla ylöspäin. Saavuimme näköalapaikalle, josta oli näkymät kauas merelle sekä seuraavaan majapaikkaamme, Llanesin kaupunkiin.

Matka jatkui eteenpäin nousulla yhä ylemmäs pitkin hiekkatietä.

 Tapasimme espanjalaisen aamukävelijän, jonka kanssa jutustelime vaivatta espanjan  ja englannin kielien sekoituksella. Kysyimme  mm. polun varrella kasvavien koivujen  espanjankielistä nimeä (abedul de plata) ja opetimme hänelle suomenkieliset sanat hies- ja rauduskoivusta. Kerroimme saunasta ja siitä miten  "koivuvastaa" siellä käytetään. Tuskin hän siitä mitään ymmärsi, mutta kehoitimme katsomaan netistä " Finnish saunasta".
Hänen kanssaan matkasimmekin sitten yhdessä alas Llanesin kaupunkiin, jossa mies asusteli. Erkaannuttuamme toivotimme toisillemme mukavaa päivänjatkoa.

Hotellimme Don Paco sijaitseekin suoraan reitin varrella Llanesin kaupungin keskustassa. Tästä onkin sitten huomenaamulla helppo jatkaa matkaa.

25 kilometrin matkaan käytimme reilut kuusi tuntia.

Bufones