Art Santander - hotellin aamiaisella oli tarjolla jos jonkinlaista herkkua. Juustojen ja erilaisten makkaroiden lisäksi mm. mansikoita, luumuja, viikunoita,kiivejä, omenoita, banaania sekä vallan ihanaa omenatorttua, jota oli ihan pakko maistaa.
Hyvin ravittuina lähdimme etsimään reittiä kohti Santillana del Maria, joka oli seuraava etappimme.
Kaupungin kartan avulla suunnistimme aamuvilkkaan Santanderin kaupungin läpi. Kadut olivat jo täynnä työpaikoillensa kiiruhtavia sekä koiriansa ulkoiluttavia ihmisiä. Täällä saakin varoa ettei astu koiran kakkaan, jota on jalkakäytävillä runsaasti.
Aurinko paistoi jo korkealla sinitaivaalla. Eileniltaisessa säätiedotuksessa luvattiin näille seuduille aurinkoisia ja lämpimiä päiviä.
Pitkin valtatie tie N611 vartta kuljimme kuutisen kilometriä. Sitten olikin jo aika riisua takit rinkkaan. Aurinko lämmitti jo sen verran, että hiki pukkasi selkään.
Siirryimme kulkemaan pienempää asfalttitietä ja sitten piakkoin junaradan vieressä kulkevaa aamukasteista pellonviertä.
Ei aikaakaan kun kuulimme junan tulla kolkuttavan ja viheltäen ohi mennessään. Ja kohta toinen juna vastakkaiseen suuntaan.
Matka jatkui peltotieltä pienelle kylätiellä, joka mutkitteli läpi pienien kylien.
Maasto on kumpuilevaa. Tie kulki alas laaksoon ja taas ylös mäelle. Pellolla näimme ensimmäiset haikarat sekä pitkäjalkaisen ja -kaulaisen harmaan linnun, jonka arvelimme olevan kurjen. Muutamat haukat liitelevät vastaniitetyn pellon yllä etsien aamusaalista.
Kaukana siinsivät Picos de Europan lumihuippuiset vuoret.
17 kilometriä käveltyämme poikkesimme reitiltä Boo de Pielagosiin, jossa hyppäsimmekin junaan ja ajoimme kolme pysäkin väliä Reguejadaan. Pysäkillä olleen rouvan neuvosta emme ostaneet lippua, koska junassa ei olisi konnaria lainkaan. Joten ilmaisen junamatkan tarjosi Espanjan rautatieyhtiöt.
Reguejadasta matka jatkui halki teollisuusalueen. Viveda ja camblengo - nimisten pienien kylien kautta saavuimme vihdoin määränpäähämme.
Santillana del Mar on erikoinen jo 700 luvulta peräisin oleva vanha kaupunki. Kaupungin kadut ovat kiviset ja talot kivisiä. Paljon kaikenlaista turistitavaraa myyviä liikkeitä. Myös Hotelli Santillana on erikoinen, yhdistetty museo ja hotelli. Kävimme myös paikallisessa lelumuseossa.
Lämpimässä aurinkoisessa säässä taivalsimme jalkaisin kolmekymmentä kilometriä reilussa seitsemässä tunnissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti