Maksoimme ja kiitimme ja huokasimme kun pääsimme lähtemään taipaleelle. Oli vielä aamuhämärä kun lähdimme matkaan. Tänään olisikin tosi lyhyt reitti kohti määränpäätä. Reitti siirtyi pimeään metsään, jossa kuljimme kapeaa polkua pitkin. Viikunapuusta maistelimme tuoreita viikunoita. Metsästä poikkesimme auringonkukkapellon laitaa kulkemaan. Tällä alueella viljellään paljon auringonkukkia. Jokunen pelto oli korjattukin.
Ohitimme ränsistyneen luumupuu viljelyksen sekä kirsikkapuita, joiden sesonki on jo ohi. Muutamia Kuivuneita marjoja enää oksissa.
Hedelmäpuut ehkä kuuluvat vanhaan autioon tilaan, joka ehkä joskus on ollut kukoistava, päätellen talon ja navetan koosta. Vanhat traktorit ja kuorma-auto sekä ruostunut iso vaaka kertovat omaa tarinaansa.
Matka taittuu nopeasti ja näemmekin jo ylhäällä kukkulalla Lauzerten kivisen kaupungin. Yöpymispaikkamme on alhaalla laaksossa, mutta koska kello oli vielä vähän päätimme kavuta ylös itse kaupunkiin. Kaupungissa oli monia taidekauppoja, muttei yhtään ravintolaa vielä avoinna.
Takaisin laaksoon. Kävimme marketissa ja ostimme pizzan ja oluet, jotka nautimme pellon pientareella.
Tauon jälkeen jatkettiin hotellille. Hotelli koostuu seitsemästä erillisestä rakennuksesta, joissa jaksi asuntoa. Keskellä aluetta uima-allas. Tämäkin paikka jo parhaat päivänsä nähnyt.
Iltapäivän Istuskelimme uima-altaan reunalla nauttien lämpimästä auringonpaisteesta. Kohta saamme ruokaa hotellin yhteydessä olevassa ravintolassa. Tämä päivä on ollut oikein lihasten rentoutumispäivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti